tiistai 29. marraskuuta 2011

Via Dolorosa


J: No niin, pitkästä aikaa blogin ääressä. Melkoista Via Dolorosaa ollut taas vaihteeksi. Kuntopuntarissa taidetaan olla liigan paskin jengi ja alkukaudesta on tultu alas aivan helvetin lujaa. Millä fiiliksillä?
T: Jokerien peli on yhtä synkkää katseltavaa kuin tuo jatkuva pimeys ulkona. Kauden alussa pistekeskiarvo oli 2,0, nyt se on likipitäen 1. Ei tässä silti auta kuin uskoa, että joukkue kääntää tämän henkiseksi voimavaraksi, kun kevät koittaa.
J: Niin, hyviä ja huonoja jaksoja tulee itse kullekin jengille kauden aikana. Hyvän jengin erottaa vain siitä, että se pystyy pitämään tappioputket lyhyinä. Meillä on nyt yksi voitto yhdeksästä viime pelistä, joten putken pituus on huolestuttavaa. Syitä on useita, mutta puretaan niitä nyt pala kerrallaan ja aloitetaan syistä ilmeisimmästä: maalivahtipelistä.
T: Niin, karu tilastofakta on, että Kilpeläisen loukkaannuttua Jokerit on voittanut kaksi peliä varsinaisella peliajalla. Tuohimaa on lupaava, mutta tällä hetkellä aivan liian isot paineet harteillaan. Epävarma maalivahtipeli vaikuttaa kenttäpeliinkin, pelaajat ylipelaa omalla alueella, kun täytyy yrittää väkisin estää kiekon menemistä maalille asti. Tuohimaan isoin ongelma on onneton rebound-kontrolli. Vastustajat ovat selvästi scoutanneet tämän; jatkuvasti matalia vetoja - ja joka paikasta.
J: Nimenomaan. Vähintään muutama helppo veto tuntuu uppoavan useimmissa peleissä. Toisinaan hyviä pelejä väliin, mutta taso ei pysy hyvänä illasta toiseen. En syytä Kekäläistä siitä, että kauteen lähdettiin vahvan ykkösvahdin varaan nojaten, sillä tuollaisessa tilanteessa Kilpeläinen on parhaimmillaan, eikä Kilpeläisellä ollut vakavaa loukkaantumishistoriaa. Fakta on kuitenkin se, että nyt tämä pieni harkittu riski kostautui ja on suunnilleen irvokasta, että vielä viime kaudella junioreissa loistaneen nuoren maalivahtiprospektin itseluottamus, pahimmassa tapauksessa koko ura, raiskataan tällä peluutustavalla.
Uuden ykkösvahdin hankinnan pitäisi olla Kekäläisen listalla ykkösenä, mikäli Eero ei palaa pian. Itse asiassa sen pitäisi olla ostoslistalla tämän loukkaantumisen jälkeen varmuuden vuoksi joka tapauksessa. Viipymättä, kiitos. Vasta tämän jälkeen voi harkita muita hankintoja. Ihmettelen syvästi myös Zoltanin pestiä, kun luottoa ei ole lainkaan. Tuohimaa-Hetenyi-Kautto taitaa olla meidän historian huonoimpia maalivahtikokoonpanoja, vaikka jos jonkinlaista sekoilua on tullut nähtyä Virmasen ”parhaina päivinä”.
T: Kun tähän vielä lisätään Kekäläisen kommentti ennen kauden alkua: "Meillä täytyy olla liigassa kolme vahvaa, pelaamaan pystyvää maalivahtia". Jos näin on, niin miksei Zoltania peluuteta ollenkaan? Kaiken muun lisäksi Kekäläinen on pysynyt täysin hiljaa jo pitkän aikaa. Miksi? Tässä tilanteessa urheilutoimenjohtajan tulisi tulla esiin ja rauhoitella kannattajia, jos kaikki on todellakin reilassa joukkueen sisällä. Tällä hetkellä ärsyttää eniten se, ettei mitään todellakaan tunnu tapahtuvan. Liigassa hävitään jatkuvasti ja Itävallan reissu lähenee, tuskin kukaan haluaa lähteä sinne nykyisellä maalivahtikaksikolla?!
J: Siirrytään seuraavaan ongelmakohtaan: maalinteko ja kärkiketjujen hyökkäyspelaaminen. Allekirjoittanut antaa synninpäästön alemmille ketjuille, mutta kaksi ensimmäistä eivät pääse puhtain paperein. LKP tuntuu olevan totaalijumissa. Pääosin sen vuoksi, että maalille ei ajeta kunnolla ja Lahti ilmeisesti edelleen palautuu loukkaantumisestaan. Ykkönen puolestaan on ollut läpi kauden tehoton ja itse asiassa surkea liigatasolle. Harjoitusmatsit ja kauden avaus antoivat odottaa paljon, mutta sen jälkeen tekeminen on ollut varsin huonoa.
YV on oma heikko lukunsa, mutta tasaviisikoin pelattaessa varsinkin ykkösessä Filppulan sentteripeli on kaikkea muuta kuin modernia sentteripelaamista. Filari ei hae kiekkoja vauhtiin alhaalta ja jaa eteenpäin nopealla lyhyellä syötöllä laitureille vaan surffaa milloin missäkin kaistalla ja hautoo kiekkoa oman mielensä mukaan. Eavesin palatessa siirtykööt laidalle pelaamaan ja jos ei sielläkään toimi, niin katsomoon nauttimaan maissinjyvistä. Hankala on pakkien avata, jos sentteri ei noudata pelitapaa ja tämän vuoksi myöskään laiturit eivät löydä omaa paikkaansa.
T: Tuosta Filppulasta sanoisin, että mun mielestä Ilari on nimenomaan silloin kotonaan, kun saa pelata hyökkäyksen kärkenä ja sitä kautta tehdä paikkoja ketjukavereille. Viime aikoina onkin näkynyt merkkejä paremmasta. Ongelma on vaan, ettei Filarin rinnoilla ole jätkiä, jotka a) osaisivat hakeutua paikoille ja b) laittaa limpun sisään riittävän kovalla prosentilla. Siinäpä siis yksi täsmähankinnan paikka Kekäläiselle!
Hyökkäyspelistä noin ylipäänsä... Peli toimii ihan hyvin siihen saakka, kunnes päästään siniviivan yli. Sen jälkeen peli puuroutuu kulmiin, eikä päästä laatupaikoille kuin pelaajien henkilökohtaisen taidon kautta. Laukausten laatu on onneton; Välillä touhu näyttää kuin oltaisiin pihapelissä. Sutaistaan sinne päin ja toivotaan, että jostain uppoaisi. Viimeinen raivo puuttuu tehdä se maali. Osittain tästä syystä viime aikojen maalimäärät ovat olleet poikkeuksetta alle 4 tehtyä maalia peliä kohden.
Aika pitkälti tässähän ne suurimmat ongelmakohdat taisivat tullakin?
Jos jotain positiivista on sanottava, niin alivoimapeli on alkanut toimia viime aikoina paremmin?
J: Ainoa vain, että sentteri on myös se hyökkäysketjun puolustava lenkki. Tämän vuoksi Filari laitaan, missä voisi loistaa hyökkäyspäässä vahvuuksillaan. Tuo tietysti vaatii Benin paluun kehiin ennen toteuttamista.
Maalinteko on pitkälti tahdosta kiinni, jos paikkoja rakentuu riittävästi. Tappara-pelissä maalille ajettiin. Tuloksena kuusi maalia. Muutoin on ollut hiljaisempaa sekä intensiteetin että maalinteon suhteen. Syy ja seuraus.
Av-peli on lähtenyt toimimaan ja ylivoimaa kuulema hiotaan harjoituksissa. Toistojen kautta tämä lähtee. Klingonin ”farmikomennus” teki terää ja jätkä heräilee. Siinäpä ne positiiviset kritiikin jatkoksi.
Heitä vielä loppuun mielipiteesi ensi kauden valmennustiimihuhuista (Lämsä-Virta-Valtonen).
T: Erittäin mielenkiintoinen valinta, jos toteutuu. Samalla myös iso riski. Tällä hetkellä ei uskalla uhrata ajatuksia ensi kaudelle. Ensin on tarvottava tämä paska läpi. Eiköhän sovita niin, että mennään peli kerrallaan tästä edespäin ja toivotaan parasta. Eipä kai sitä muutakaan voi.

Loppuun täytyy todeta, että kyllä tämä Jokerien nykytilanne sen verran hajottava on, että ainakin allekirjoittanut joutunee turmelemaan aivosolujaan runsaalla määrällä alkoholia muutaman seuraavan pelipäivän puitteissa...

J: Humaltumiseen pätee sama kuin Jokereiden peliesityksiin: suunta on vain ylöspäin. Paitsi laskuhumalassa ;)

Järvelä & Tähkä

PS: AJ on Rock! Viime aikoina joukkueen tasaisin ja paras suorittaja. Kuka olisi uskonut?

Me uskoimme.