Se oli ihan tavallisen tylsä menomatka kohti Hämeenlinnaa. Kauden päätösfanireissu runkosarjassa ja tunnelma bussissa oli jollain tapaa väsynyt. Jengi pyrki tappamaan aikaa juttelemalla niitä näitä niin kuin nyt tapana on noilla reissuilla. Yht’äkkiä eräs pitemmän linjan fani avasi keskustelun kuin tyhjästä. ”Olis hienoa voittaa mestaruus”, fani tuumasi. Kommentti tuli sen verran puskista, että aiheutti pientä hymähtelyä ja kuitattiin nopeasti alkuun muiden matkassa olleiden fanien puolelta niin tavanomaisella hyväntahtoisella kuittailulla sekä aina tulee seuraava kausi –tyyppisillä hassutteluilla. ”Ei mut kelatkaa nyt oikeasti…”, fani jatkoi. ”Olis siistiä voittaa tällä porukalla, kun me ei olla oikeasti päästy voittamaan mestaruutta tämän porukan kanssa.”
Juttelin tällä viikolla erään toisen, nuoremman fanin, kanssa niitä näitä. Jossain vaiheessa juttu meni siihen, että tänä keväänä tulee kymmenen vuotta täyteen viimeisimmästä mestaruudesta. Kaveri kertoi nähneensä ratkaisevan finaalin paikan päällä, mutta olleensa tuolloin vasta 9-vuotias. Tuo keskustelu palautti mieleeni jälleen Hämeenlinnan matkalla kuulleeni kommentin, joka oli jäänyt kytemään mieleeni. ” Olis siistiä voittaa tällä porukalla.” Niin, siis nimenomaan tällä porukalla. Tuo fani oli selvästikin miettinyt asiaa. Jokerit on voittanut Areenan vuosinaan ainoastaan sen yhden mestaruuden vuonna 2002. Siitä tulee tänä keväänä jo mainitut kymmenen vuotta täyteen, vaikka joukkue on rakennettu vuodesta toiseen liigan kärkeen kuuluvilla budjeteilla ja organisaatio tarjoaa valtakunnan parhaat puitteet pelata jääkiekkoa ammattilaisena. Näillä resursseilla kymmenen vuotta on ikuisuus. Meillä on syntynyt katsomoihin kokonainen uusi sukupolvi, joka ei ole päässyt kokemaan nykyisen Eteläpäädyn aktiivikannattajaryhmän kanssa sitä, kun voitetaan mestaruus. Nyt mainitut kaverit edustavat tuon sukupolven ikäjakauman ääripäitä.
En sano, etteikö lapsuusiässä koetut muistot jääkiekon parista olisi hienoja. Kyllä minäkin muistan jokseenkin mieleenpainuvasti sen ensimmäisen jääkiekko-ottelun, mihin isäni minut ja veljeni vei, vaikka valtavasti tuosta ajasta 6-vuotiaana ei muistoja mieleen muutoin olekaan painunut. Kaikki kunnia siis sille, jos joku on vuonna 2002 ollut näkemässä mestaruusjuhlat Areenassa lapsuusvuosinaan. On kuitenkin eri asia voittaa mestaruus hieman varttuneemmalla iällä. Tarkoitan sitä aikaa, kun fani itse tekee päätöksensä kannattaa Jokereita, kulkea Areenalla läpi runkosarjan itsenäisesti - ei enää vanhempiensa seurassa. Lisäksi eritoten aikaa sen jälkeen ja ylipäänsä vuosia, kun fani alkaa omistautua sataprosenttisesti seuralleen. Jos nyt katsoo Eteläpäädyn faneja, niin valtaosa heistä ei ole kokenut mestaruutta Areenalla täysi-ikäisenä tai edes sen kynnyksellä. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että meillä on sukupolvi, joka ei ole todellisuudessa kokenut mestaruuden voittamista siinä muodossa kuin se hienointa on. Sen sijaan pettymyksiä on koettu kausi toisensa perään. Viimeinen voitto puolivälieräsarjastakin on neljän vuoden takaa. Samaan aikaan tuo fanilauma on kuitenkin antanut tukensa illasta toiseen joukkueelle paremmin kuin minkään muun seuran fanit Suomessa. Ja vaikka jonkin muun seuran kannattaja voi teilata ajatukseni subjektiivisena mielipiteenä, niin silti mielestäni nimenomaan tämä sukupolvi olisi ansainnut voittaa vihdoin jotain yhdessä. Aiemmin se ei olisi tuntunut edes niin ansaitulta, mutta nyt, kun faniyhteisössä on aistittavissa yhtenäisyys, olisi se oikeutettua tälle sukupolvelle. Te, jotka olette olleet mukana, tiedätte, mitä tarkoitan. Kaikki muut, katsokaa vaikka edellisen kotiottelun youtube-kooste Eteläpäädystä ja miettikää, missä ja milloin muualla näette Suomessa vastaavaa.
Käynnissä olevassa sarjassa emme edelleenkään voittaneet yhtään mitään. Saavutetuilla kolmella voitolla ei ole mitään merkitystä, jos koko sarja hävitään. Meillä on yksi ottelu, se kaikkein vaikein, vielä voitettavana. Mutta pelissä on niin paljon hyvää nähtävissä, että kaiken järjen mukaan tämä käynnissä oleva sarja pitäisi pystyä voittamaan. Joukkue on sitoutunut ja kurinalainen. Se pelaa kaunista ja tehokasta lätkää kuin taikaiskusta. Ja kun fanille pelkkä Jokereiden playoff-trailerin katsominen aiheuttaa sydämen tykytystä ja viime kevään katkera tappio vastaavassa sarjassa on tuoreessa muistissa, on luvassa melkoinen tunnemyrsky, jos ratkaiseva voitto saadaan puristettua. Parhaassa tapauksessa sekin on vain alkusoittoa tulevalle, jos kaikki palikat loksahtavat kohdalleen.
Lopuksi uhratkaa vielä pieni ajatus sille, kuinka hienoa olisikaan voittaa tällä jengillä ja tuokaa se tunne mukananne Eteläpäätyyn.
Järvelä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti